Hääjuhlat Bellavista Altassa

Tapaninpäivänä meillä oli todellakin syytä juhlaan,

kun kahdeksan seurakuntaamme kuuluvaa pariskuntaa sanoi toisilleen "tahdon".

Juhlassa oli vieraita - ja tukijoukkoja - Archidonaa ja Punguhuaicoa myöten.

Seurakuntamme nuoret olivat tärkeä osa juhlaa ja rukoilemme,

että tämä päivä olisi saanut jättää pysyvän jäljen myös heidän sydämiinsä.

Ramiro-pastorimme sanoin, nuorillamme ei enää ole minkäänlaista tekosyytä

olla seuraamatta Jumalan tahtoa elämässään ja ihmissuhteissaan,

kun seurakuntaan kuuluvat aikuiset ovat nyt näyttämässä heille hyvää esimerkkiä.

Laulun sanoin:

Sinä ja minä teimme liiton Jumalan kanssa,

eikä mikään maailmassa ole sitä kallisarvoisempaa.

 Alfa y Omega -seurassakunnassamme on tehty myös uusia henkilövalintoja.

Saúl, joka palveli vuosia seurakunnan vanhimpana, aloitti vaimonsa Zoilan kanssa lapsityön tiimissä. Vanhimmaksi on nyt asetettu Benjamín, hänkin on apuna lapsityössä. Myös naisten- ja solutyötä aktivoidaan ja vierailuja naapurikyliin tehdään mahdollisuuksien mukaan.

Haasteitakin toki on, hengellinen kasvu on monesti hidasta ja vihollinenkin hereillä, mutta uskomme Psalmin 84:7 lupaukseen: "Askel askeleelta heidän voimansa kasvaa, ja he saapuvat Siioniin Jumalan eteen."

Siunattu myös Sinä, joka rukoilet työmme puolesta.

Herra Jumala on armo ja kilpi, Hän lahjoittaa meille armon ja kunnian (Ps. 84:11).

Seikkailuun Jeesuksen kanssa

Samaritan's Purse -järjestö toimii aktiivisesti myös täällä Ecuadorissa. Pari paikallista seurakuntaa koordinoi työtä, joka kokoaa eri kirkkokuntien vastuunkantajat yhteen saman näyn äärelle. Operaatio Joulun Lapsi ja Suuri Seikkailu -kurssi ovat työkaluja, joiden avulla seurakunnat voivat tuoda työnsä piiriin uusia lapsia ja kokonaisia perhekuntia.

Bellavista Altan Alfa y Omega -seurakunta on pastorinsa Ramiro Escolan johdolla hyödyntänyt aktiivisesti tämän yhteistyön tuomia mahdollisuuksia. Viime vuonna järjestettiin Suuri Seikkailu -kurssi seurakunnan varhaisnuorille. Korona-pandemian alettua oppitunnit toteutettiin pienryhmä-muotoisina lasten kotikylissä. Kurssin menestyksellä päättäneet saivat kukin diplomin, Uuden Testamentin ja kenkälahjapaketin.

Viime vuoden kurssilaisista Anderson, Thalia ja Kory, sekä seurakunnan nuoret Wendy ja Ginna auttoivat loppuvuodesta saman opetusohjelman toteutuksessa Ita Kiwilinan kylässä, jossa opetukseen osallistui joukko lapsia, joille uskonasiat eivät ole kovinkaan tuttuja.

Nyt alkuvuodesta 2021 Maltapuran seurakunnan nuoret, joista moni on kasvanut kummilapsihankkeemme piirissä, rohkaistuivat toteuttamaan Suuren Seikkailun myös omassa kylässään. Bellavista Altan tiimi on heidän tukenaan tässä työssä samalla kun kurssia pidetään seurakuntamme omille, pienemmille lapsille. Lisäksi lapsityöntekijämme suunnittelevat yllätysvierailua Mango Playan kylään. Myös Rukullaktan kylässä aloitettiin oma kurssi, joka on tuonut mukaan uusiakin lapsia. Tälläkin kertaa ohjelman käynnistämisessä olivat apuna Bellavistan nuoret Frixon, Emily, Maiky ja Thalia.

Toteutamme opetusohjelman jokaisessa kylässä huomioiden käytössä olevat resurssit ja lasten erityistarpeet. Opetuksen lisäksi laulamme, leikimme ja rukoilemme yhdessä. Uskomme kylvetyn Sanan kantavan hedelmää ja rohkaisemme lapsia lukemaan Raamattua ja jakamaan oppimastaan myös kodeissaan. Iloitsemme tämän työmuodon kautta auenneesta uskovien yhteydestä.

Siunatkoon Jeesus jokaisen kodin, jonka lapset ovat alkaneet kulkea Hänen hyvää tietään pitkin. Lähteköön kokonaiset perhekunnat mukaan tähän Seikkailuun! Myös me tarvitsemme voimaa ja viisautta työn jatkamiseksi kaikissa näissä kylissä. Levitköön Hänen tuntemisensa halki viidakon ja löytäköön lapsemme uusia, luovia tapoja toimia Hänen käsinään ja jalkoinaan tässä maailmassa.

Teksti: Hanna Eriksson

Kuvat: Alfa y Omega -seurakunnan tiimi

Iloa työn hedelmistä

Lokakuun 4. päivänä Bellavista Altassa juhlittiin pitkäjänteisen työn tuloksia.

Edellisestä kastejuhlasta olikin kulunut jo vuosia, mutta nyt suuri joukko nuoria ja aikuisia oli tehnyt vakaan päätöksen seurata Jeesusta ja iloiten liitimme heidät seurakuntamme jäsenyyteen. Kastetta oli todistamassa myös moni lapsi ja varhaisnuori, jotka tunnemme leikki-ikäisistä saakka. Juhla-aterialla kuultiinkin kysymys: "Isä, minkä ikäisenä minä voisin mennä kasteelle?"

Suomen Viikkolehti 24/2020

Kaste toimitettiin Napo-joen rannassa

Kastetut Ramiro-pastorin kanssa

Pian kastejuhlan jälkeen luonamme vieraili myös kansallisen Pacto-kirkkomme johtoa. Oli hyvä tulla tutummaksi puolin ja toisin. Tällaiset harvinaiset vierailut ovat hyvä tilaisuus katsoa niin eteen kuin taaksepäinkin ja huomata, että työtä on todellakin tehty vaivoja säästämättä ja ajallaan se on kantanut – ja tulee varmasti kantamaan – hyvää hedelmää.

Alfa y Omega -seurakunnan ja kansallisen Pacto-kirkkomme vastuuhenkilöitä

Teksti: Hanna Eriksson

Kuvat: Hanna Eriksson & Franklin Riera

Videoterveisiä Etelä-Amerikasta

Työmme on kasvanut ja laajentunut yllättävällä tavalla.

Kun Paukkalan Pekka aikanaan sai näyn

Bellavista Altan kichwa-kylästä kristittyjen koulutuskeskuksena,

ei varmaan kukaan muu kuin Jumala osannut kuvitella,

että sinne saavuttaisiin oppimaan Suomesta ja Venezuelasta saakka

ja että toisaalta siellä tehtävä työ leviäisi myös Ecuadorin rajojen ulkopuolelle.

Emmekä vielä ole nähneet kaikkea,

mitä Jumalalla on suunnitelmissaan!

Ohessa 17:15 minuuttia kestävä videotervehdys kansainväliseltä tiimiltämme.

Tekstitykset valittavissa videon asetuksista (YouTubessa videokuvan oikeassa alalaidassa)

suomen ja espanjan kielillä.

Teksti ja videon toteutus: Hanna Eriksson

Mietteitä kichwakylästä

"Uskon, että seurakuntien istuttaminen, tai oikeammin sanottuna niiden istuttaminen hyvin, on todennäköisesti kaikkien aikojen tehokkain strategia Kristusta vailla elävien saavuttamiseksi."

- Alex Hawke (suom. allekirjoittanut)

"Se materiaali, mitä Jumala mieluiten haluaa käyttöönsä, on ei mitään. Kun Jumala teki aikanaan maailman, Hän teki sen ei mistään. Sitten Hän pani sen ei minkään päälle. Minulle on joskus sanottu, että olen tämän vuosisadan apostoli Paavali. Olenhan niin paljon joutunut Kristuksen tähden kärsimään ja kannan jatkuvasti muistot ja arvet ruumiissani näistä kärsimyksistä. Mikä on Paavali? Ei mitään. Mikä on Apollos? Ei mitään. On vain Jumala, joka kasvun antaa. Kun minäkin pääsen siihen, että minä en ole mitään, voi minustakin vielä tulla apostoli Paavali."

- Richard Wurmbrand (lainattu kirjasta Altti Viljanen - Uruguayn apostoli, kirj. Toivo Pohjolainen)

Alex Hawke listaa blogissaan tärkeitä ohjeita seurakunnan istuttajille. Minäkin olen saanut jostain sellaisia vaikutteita, että nämä periaatteet tuntuvat aika luonnollisilta ja järkeenkäyviltä. Merkittävänä vaikuttajana, muiden joukossa, voin mainita oman suomalaisen kotikirkkoni työntekijäkoulutuksen. Sen pohjalta on ollut hyvä opetella palvelemaan täällä kaukana, niin erilaisessa kulttuurissa ja asenneilmastossa.

Olen kiitollinen siitä, että minun on annettu rauhassa elää ja oppia uusilla alueilla. Työ on kasvanut ja edennyt ilman suurempaa etukäteissuunnittelua. Olenkin leikillisesti sanonut, että "Jumala huijasi minut..." tekemään sitä ja tätä. Esimerkiksi lapsityön tekeminen ei todellakaan ollut toivelistani alkupäässä, mutta täällä olen kokenut sen todella motivoivaksi ja hedelmälliseksi.

Paikallisille olen sanonut, etten ole tullut tänne tuomaan mitään omaani tai aloittamaan projekteja, joita he eivät koe omikseen. Olen kertonut tulleeni palvelemaan, olemaan täällä niin kauan, kuin minua tarvitaan ja tekemään sitä, minkä tämä kansa kokee tarpeelliseksi. On ollut innostavaa havaita, että alkuvuosien toiveet englannin opetuksesta ja taloudellisesta avusta ovat vaihtuneet pyyntöihin arvojen ja "hyvän tien" opettamisesta kylien lapsille ja nuorille.

Minun periaatteeni on aina ollut, mahdollisuuksien mukaan, tehdä työtä yhteisymmärryksessä koko Kristuksen seurakunnan kanssa. Sekin on peräisin kotikirkkoni dna:sta - Jumalaa ei palvella oman egon tai järjestön kasvattamiseksi, vaan jotta Hän saisi hallita ja tehdä hyvää työtään sydämissä ja yhteisöissä.

Erään Amazonian intiaanin kommentti pysäytti minut. Hän sanoi, että protestanttiset kristityt ovat tulleet jakamaan heidän kansansa eri leireihin. Toivon, että tämä ei olisi totta ainakaan sen työn kohdalla, jossa me olemme mukana. Omalta osaltani olen pyrkinyt kaatamaan raja-aitoja ja ennaltaehkäisemään epäluuloja toisaalta elämällä omaa elämääni mahdollisimman aidosti ja läpinäkyvästi ja toisaalta tulemaan tutuksi muille alueen toimijoille. Yksin elävänä ja työskentelevänä ulkomaalaisena nuorena naisena en todellakaan voi välttyä kaikilta ennakkoluuloilta, mutta omasta itsestäni on kiinni, annanko niiden vaikuttaa toimintaani tai osoittautua todeksi.

Mikä sitten on unelmani? Se, että jonain päivänä näiden kylien asukkaat voisivat olla osa Jeesuksen seurakuntaa. Että kylissä olisi  – tai uskaltaisinko jopa sanoa "että kylät olisivat" – eläviä ja terveitä uskovien yhteisöjä, joissa lasten on hyvä kasvaa ja kaikilla on luottamus tähän päivään ja tulevaan. Ja että rauha, ilo ja valo leviäisivät edelleen.

Jumalahan sen tämän kaiken saa aikaan ja Hänen armonsa tähden saamme omalta osaltamme olla siinä mukana, siellä minne Hän meidät johdattaa.

Teksti ja kuva: Hanna Eriksson

Felipe-kurssi jatkuu kichwa-kylissä

Aloitimme kolmiosaisen Felipe-kurssin varhaisnuorillemme Bellavista Altan seurakunnassa vuonna 2017. Rukullaktan lapset pääsivät mukaan kurssille seuraavana vuonna. Nyt olemme luovuttaneet jo 55 kurssitodistusta ja uudet kurssit alkavat taas syyskuussa.

Lasten into opiskella Jumalan Sanaa ja heidän terävät havaintonsa ovat yllättäneet allekirjoittaneen – suurin osa lapsista kun tulee perheistä ja kylistä, joissa Raamattua ei juurikaan ole luettu. Alla esimerkkejä siitä, mitä lapset ovat näinä vuosina oppineet.

- Miksi meidän ei tulisi pelätä tai olla murheellisia?

"Koska olen Jumalan kanssa, koska Hän on Jumalani, hän pitää minusta huolta ja antaa minulle viisautta."

- Mitä tarkoittaa rakastaa toisiamme niin kuin Jeesus rakasti meitä?

"Rakastaa ihmisiä, jotka tekevät väärin meitä kohtaan."

- Kun nyt tiedämme, minkä tehtävän Jeesus tuli täyttämään tähän maailmaan, mikä on meidän tehtävämme?

"Meidän ei tule tehdä syntiä tai pahoja asioita, kuten lyödä sisaruksiamme tai huutaa äidillemme. Meidän tulee uskoa Jeesukseen ja kertoa Hänen rakkaudestaan muillekin."

- Mainitse viisi asiaa, joiden kautta voit osoittaa kuuliaisuutta Jeesukselle.

"1. Rakastaa Jeesusta

2. Totella vanhempiani

3. Auttaa toisia

4. Kertoa muille Jeesuksesta

5. Pysyä aina Jeesuksen lähellä"

- Kuinka nämä opinnot ovat auttaneet sinua?

"Tunnen suurta iloa, kun laulamme. On todella hyvä oppia Jeesuksesta, koska Hän rakastaa lapsia. Minä uskon Jeesukseen!"

Bellavistan nuoret saivat kurssitodistuksensa ja Uudet Testamentit seurakunnan edessä. Rukullaktan lapsille todistukset ja palkinnot luovutettiin heidän vanhempiensa läsnäollessa.

Kiitos Jumalalle voimasta ja innosta, jota Hän antaa Sanansa tuntemiseen ja jakamiseen!

Teksti ja kuvat: Hanna Eriksson

Pedagogista osaamista, kansainvälisyyttä ja esirukousta Bellavistassa

Täkäläisen kouluvuoden päättyessä saimme iloita suuresta, monikulttuurisesta tiimistä, joka tuli useammaksi viikoksi auttamaan meitä työssämme. Luotamme siihen, ettemme jääneet yksin aktiolaisten lähdettyäkään. Bellavista Altasta on nousemassa joukko, joka rakastaa Jeesusta ja tahtoo palvella Häntä oman kansansa keskuudessa!

Viime viikkoina olemme kulkeneet pitkin maanteitä, jokia ja myös halki viidakon tavoittaaksemme syrjäseuduilla asuvia ihmisiä. Suomalainen aktiotiimi vieraili Paltacochan kyläkoululla ja Venezuelasta avuksemme saapunut perhe vei iloa ja Jippii-lauluja kaukaiseen Mangun kylään saakka.

Bellavista Altan kylässä lähinnä opetusalan ammattilaisista koostuvat apujoukkomme rohkaisivat ja neuvoivat koululaistemme vanhempia lastenkasvatukseen liittyvissä asioissa, kouluttivat varhaisnuoriamme tukiopetustehtäviin ja laativat uusia opetusmateriaaleja, jotka pääsivätkin heti lastemme käyttöön.

Heinäkuussa järjestetyille lasten- ja nuortenleireille osallistui yli sata henkilöä. Kummilapsihankkeen perhepäivässä lapset ja vanhemmat pääsivät tekemään ryhmätyötä, hikoilemaan ja kastumaankin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Leirien jälkeen oli vielä ohjelmassa musiikkityöpaja. Nuorin opettajamme oli vain 12-vuotias, mutta hyvin ammattitaitoinen!

                                         

Ulkomaalaisten pitkäaikainen läsnäolo kylässämme oli hyvää kansainvälisyyskasvatusta. Yhteinen sävelkin löydettiin!

 Suuri ja merkittävä työ tehtiin hengellisellä rintamalla. Tiimin päivittäiset rukous-, ylistys- ja raamattuhetket pehmittivät maaperää ja sydämiä Jumalan toiminnalle. Oli hienoa kokea perheyhteyttä eri kansallisuuksia edustavien uskovien kesken ja nähdä vaivaa yhteisten päämäärien eteen. Saimme todellakin kokea, ettemme ole tässä tehtävässä yksin. Odotamme ihmeellisiä rukousvastauksia ja siunaamme aktiolaistemme päivittäisiä askelia Jumalan tahdon tiellä, ympäri maailmaa.

KIITOS, ystävät!

Kuvat: Toni Wentin, Anna Ylimäki-Wentin, Hanna Eriksson

Teksti: Hanna Eriksson

Yhteyttä ja Jumalan Sanaa kertomusten muodossa

Vuosi sitten järjestimme jokivarressa Ecuadorin historian ensimmäisen Simplemente la Historia (STS/yksinkertaisesti tarina) -koulutuksen. Tämän peruskurssin kuulumisia voit kerrata täältä.

STS-Jatkokurssi Bellavistassa toteutui lyhyellä varoitusajalla paikalle kutsutun Dan McDonoughin johdolla.

Tänä vuonna saimme Bellavistaan STS-jatkokurssin, jonka jälkeen veimme menetelmän Imbaburan vuorille. Ohessa Suomen Viikkolehden (25.4.2018) julkaisema artikkeli näistä koulutuksista.

Haasteilta ei tänäkään vuonna vältytty - kouluttajamme Bryan estyi saapumasta paikalle, majoituksen ja ruokailun järjestäminen vuoristossa oli hankalaa, ulkomaalaiset kouluttajat joutuivat matkustamaan epämukavasti julkisella liikenteellä, yhden jatkokurssilaisemme vauva syntyi ennenaikaisesti keskelle viidakkoa, ja Ramiro-pastorimme joutui viemään lapsen äidin kaupungin sairaalaan, kurssin vielä jatkuessa.

Kansain- ja kulttuurienvälisessä kouluttajatiimissämme olivat edustettuina Ecuadorin viidakko- ja vuoristokichwat, Paraguay, Yhdysvallat, sekä Suomi.

Vuoriston uskovien vakuuttaminen koulutuksemme hyödyllisyydestä oli vaikeaa, ja juuri siksi tuntuikin niin hyvältä kuulla kurssin päätyttyä, että he halusivat kääntää kaikki STS-materiaalit kichwaksi ja järjestää jatkokoulutuksen seurakunnassaan tulevana vuonna.

   

Myös viidakon veljet ja sisaret ovat rohkaistuneet tämän meille kaikille uuden Raamatun opiskelumenetelmän käyttöön. Lauantaisin, aamuvarhain, olemme alkaneet kokoontua Bellavistan kodeissa juomaan yhdessä guayusa-teetä ja keskustelemaan Raamatun kertomuksista. Lauantai-iltaisin opettelemme ja analysoimme kertomuksia seurakunnassa - pyhäkoulunopettajat saavat siitä eväitä sunnuntaita varten, muut seurakuntalaiset tulevan viikon kohtaamisiin.

Lauantai-illan kristittyjen yhteisessä jumalanpalveluksessa, Punguhuaicon kichwa-seurakunnassa, musisoimme yhdessä viidakon ja vuoriston uskovina.

Levitköön Jumalan Sana kyliin ja koteihin!

Teksti ja kuvat: Hanna Eriksson

Jouluiloa kichwa-kylissä

Tämä vuosi on ollut sillä tavalla siunattu, että olemme saaneet tehdä työtä monella rintamalla – ei vain jokivarressa, Bellavistan Altan kylässä, palvellen neljän eri kichwa-kylän väkeä,

tai vuoristossa, Imbaburan provinssin uskovia rohkaisten,

vaan myös Rukullaktan seudulla, jossa allekirjoittaneen epäviralliset kieli- ja kulttuuriopinnot ovat melkein huomaamatta muuttuneet laajaksi lapsi- ja musiikkityöksi!

Kuvia klikkaamalla näet ne suurempina.

Valmistauduimme jouluun pussittamalla valtavan määrän makeisia
ja painattamalla uskosta lasten kielellä kertovia Jippii-kirjasia.
Molemmat ilahduttivat kylien lapsia ja aikuisia!

Kiitämme monista ecuadorilaisista ja ulkomaalaisista ystävistä, jotka ovat tukeneet meitä työssämme. Nyt, vuoden jo pian päättyessä, iloitsemme siitä, että myös meidän oma väkemme, uskovat kichwa-intiaanit, ovat kasvaneet vastuuseen lähimmäisistään ja Jumalan valtakunnan työstä.

Joulunalusviikolla saimmekin toteuttaa ensimmäisen "kichwa-aktiomme"! Veimme jouluiloa kisailun, laulujen, draaman ja Hyvän Sanoman muodossa viiteen eri Rukullaktan seudun kichwa-kylään, sekä tietenkin myös jokivarteen, jossa juhlimme joulua yhdessä seurakuntamme ja kummilapsihankkeemme väen kanssa.

Lähetysmatka viidakon uumeniin on vasta alkanut – kumisaappaat ovat vielä puhtaat! ;)

Kaikki halukkaat pääsivät osallistumaan leikkimielisiin kilpailuihin,
joissa tarvittiin niin sinnikkyyttä kuin yhteistyötaitojakin!

Välillä istuttiin alas ja opittiin joulun sanomasta
laulujen, keskustelun ja näytelmän keinoin.

Bellavista Altan seurakunnan joulukirkossa
pääsimme seimen äärelle yhdessä paimenten kanssa.

Jokivarressakin pelailtiin ja saatiin jouluiloa myös kotiin vietäväksi!

Bellavista Altan seurakunnan vastuunkantajia – muistathan meitä rukouksissasi!

Minua kosketti tällä viikolla eniten kichwa-ystäviemme ilo palvella ja laittaa itsensä likoon, sekä rakkaus aivan tuntemattomia ihmisiä ja kyläyhteisöjä kohtaan. Kylissä esittelin nämä ystäväni perheenjäseninäni, jonka jälkeen pohdimme yhdessä, miten se on mahdollista – olemmehan syntyneet aivan eri puolilla maailmaa. Ajatus siitä, että Jumala on Isämme, oli pysäyttävä. Miksi emme siis rakastaisi saman Isän tekemiä ihmisiä, tuntemattomien polkujen takana asuvia, jotka eivät vielä Häntä tunne?

Koskettavaa oli myös huomata, että jokivarressa, Bellavistan seudulla, saamme jo nauttia monenlaista Jumalan siunausta, josta on edelleen suuri puute muilla alueilla.

Tahdomme tulevanakin vuonna palvella, yhdessä, Herraamme ja Hänen luotujaan, siellä missä meitä eniten tarvitaan! KIITOS, että olet mukana toteuttamassa tätä suurta tehtävää.

Siunattua joulun aikaa ja uutta vuotta 2018!

Kichwa-ystäviemme puolesta,

Hanna Eriksson