sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Kushimi on Jumalan ihme

Artikkeli Suomen Viikkolehdessä 39/2017

Kichwan kielinen Jippii! – tai voisinpa sanoa jopa Jippii! Latinalainen Amerikka – on ollut alusta alkaen ihmettä ja Jumalan yliluonnollista toimintaa. Alku oli vaatimaton: pieni kichwa-poika, joka lauloi mielellään hänelle opettamiani espanjan kielisiä Jippii!-lauluja. Se, että lauluja käännettäisiin viidakkokichwan kielelle ja äänitettäisiin lasten kanssa, ja että saattaisimme julkaista CD-levynkin, kaikki se tuntui täydeltä mahdottomuudelta. Muistan useammankin kerran huokaisseeni Jumalalle: auta Sinä, minä en osaa enkä voi. Ja hän on todellakin sen tehnyt!


    


Toihan se Kushimi-hanke aika paljon päänvaivaa. Piti etsiä tarjouksia, yhteistyökumppaneita, tehdä anomuksia, kulkea syrjäisissä kichwa-kylissä jalan, bussilla tai autolla, uskaltautua tekemään monia asioita, joita en ollut koskaan aikaisemmin tehnyt, kuten nyt vaikkapa opettamaan lapsille kichwan kieltä ja laulamista ja johtamaan kuoroa.

Ja sitten Jumala lähetti meille apujoukkoja! Viimeiset kuoroharjoitukset järjestin yhdessä tiimin kanssa. Ramiro-pastorimme teki kuvituksen esiintymispaitoihin ja levyn kanteen. Ystäväperheeni koristeli auditorion. Pakollinen autokorjaamoreissukin johti siihen, että kohtasin Tenassa virkamiehen, joka kustansi Kushimi-cd:t alueemme opettajille – ja pääsinpä radioonkin mainostamaan tulevaa Kushimi-konserttia!

Eräs veli sanoi, että me kyllä tarvitsisimme pikkubussin Kushimi-kuorolaisten kuljettamiseen. Taivaan Isä onkin tähän mennessä järjestänyt ilmaiseksi käyttöömme jo kolme keltaista Kushimi-bussia kuskeineen päivineen!


Kushimi-julkaisukonserttiin Rukullaktan auditoriossa osallistui kolmisenkymmenentä kuorolaista 8 eri kichwa-kylästä. Kaksi tyttöä saapui paikalle kävellen tunnin ajan viidakon halki, ja olipa kuorossamme myös kolmen lapsen venezuelalainen vahvistus! Tätä kirjoitettaessa nämä kauimpaa tulleet lapset ovat jo kotonaan ja opettavat naapureilleen espanjan kielisiä ¡Yupi!-lauluja.




Konsertissa saimme kuulla Värilaulun myös alkuperäiskielellä, suomeksi. Vuoristosta, Imbaburan maakunnasta saapuneet ystävämme puolestaan musisoivat omalla kichwan murteellaan ja taisivatpa viedä mukanaan kotiin myös kipinän vuoristokichwan kielisestä Jippii!-lapsityöstä. Konsertti huipentui yllättäen Uusien Testamenttien jakeluun – sen päiväinen bussikuskimme kuuluu Gideon-järjestöön!



Espanjan kielisen Amerikan Jippii!-työ lähti liikkeelle Napo-jokivarresta, Bellavista Altan kichwakylästä. Bellavistan lapset lauloivat konsertissa muutaman laulun pienemmällä porukalla. 



Konsertin jälkeisenä sunnuntaina matkustimme Papankun kylään, jossa emme aiemmin ole tehneet hengellistä työtä. Rukullaktan seudun, Napo-jokivarren ja Venezuelan Jippii-kuorolaiset kertoivat yhdessä Jumalan valmistamasta tiestä taivaaseen Papankun lapsille ja aikuisille. Tämä oli varmasti kaikille suuri elämys. Suurin osa yleisöstä oli lähikylistä jalkapalloa pelaamaan saapuneita perheenisiä. "Sateen sattuessa"  konserttitilamme ikkunat täyttyivät uteliaista jalkapalloilijoista!




Tuoreet Kushimi-levyt eivät ehtineet julkaisukonserttiin, eikä pyykkikonekaan ollut heti sen jälkeen käytettävissä. Niinpä paluutani arkeen rytmitti Jippii-nyrkkipyykki ja polkupyörä-ajelu Kushimi-kuorolaisten kyliin, jossa vierailin kodeissa ja luovutin omat cd-levyt nuorille artisteillemme. Sain rukoilla ja siunata lapsiamme ja myös heidän vanhempiaan, sekä rohkaista heitä jatkamaan kokoontumisiaan musiikin ja Jumalan Sanan parissa.

Seuraavalla viikolla sainkin puhelun pieneltä Erikalta, joka kertoi läheisten kylien lastenkin toivoneen pääsyä Kushimi-kuoroon. "Opeta sinä heitä", saatoin vain sanoa nyt, kun kotimaan kauteni lähestyy. Varjelkoon Jeesus näiden lasten uskon ja antakoon sen kasvaa ja levitä niin, että Kushimi – todellinen ilo ja rauha – voi saapua jokaiseen kotiin ja kyläyhteisöön!


Kuvat: Toni Wentin, Anna Ylimäki-Wentin, Hanna Eriksson
Teksti: Hanna Eriksson

perjantai 27. heinäkuuta 2018

Pedagogista osaamista, kansainvälisyyttä ja esirukousta Bellavistassa



Täkäläisen kouluvuoden päättyessä saimme iloita suuresta, monikulttuurisesta tiimistä, joka tuli useammaksi viikoksi auttamaan meitä työssämme. Luotamme siihen, ettemme jääneet yksin aktiolaisten lähdettyäkään. Bellavista Altasta on nousemassa joukko, joka rakastaa Jeesusta ja tahtoo palvella Häntä oman kansansa keskuudessa!



Viime viikkoina olemme kulkeneet pitkin maanteitä, jokia ja myös halki viidakon tavoittaaksemme syrjäseuduilla asuvia ihmisiä. Suomalainen aktiotiimi vieraili Paltacochan kyläkoululla ja Venezuelasta avuksemme saapunut perhe vei iloa ja Jippii-lauluja kaukaiseen Mangun kylään saakka.





Bellavista Altan kylässä lähinnä opetusalan ammattilaisista koostuvat apujoukkomme rohkaisivat ja neuvoivat koululaistemme vanhempia lastenkasvatukseen liittyvissä asioissa, kouluttivat varhaisnuoriamme tukiopetustehtäviin ja laativat uusia opetusmateriaaleja, jotka pääsivätkin heti lastemme käyttöön.




Heinäkuussa järjestetyille lasten- ja nuortenleireille osallistui yli sata henkilöä. Kummilapsihankkeen perhepäivässä lapset ja vanhemmat pääsivät tekemään ryhmätyötä, hikoilemaan ja kastumaankin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Leirien jälkeen oli vielä ohjelmassa musiikkityöpaja. Nuorin opettajamme oli vain 12-vuotias, mutta hyvin ammattitaitoinen!


                                         

Ulkomaalaisten pitkäaikainen läsnäolo kylässämme oli hyvää kansainvälisyyskasvatusta. Yhteinen sävelkin löydettiin!


 Suuri ja merkittävä työ tehtiin hengellisellä rintamalla. Tiimin päivittäiset rukous-, ylistys- ja raamattuhetket pehmittivät maaperää ja sydämiä Jumalan toiminnalle. Oli hienoa kokea perheyhteyttä eri kansallisuuksia edustavien uskovien kesken ja nähdä vaivaa yhteisten päämäärien eteen. Saimme todellakin kokea, ettemme ole tässä tehtävässä yksin. Odotamme ihmeellisiä rukousvastauksia ja siunaamme aktiolaistemme päivittäisiä askelia Jumalan tahdon tiellä, ympäri maailmaa.

KIITOS, ystävät!

Kuvat: Toni Wentin, Anna Ylimäki-Wentin, Hanna Eriksson
Teksti: Hanna Eriksson

Suomen Viikkolehden julkaisemaa

torstai 3. toukokuuta 2018

Yhteyttä ja Jumalan Sanaa kertomusten muodossa

Vuosi sitten järjestimme jokivarressa Ecuadorin historian ensimmäisen Simplemente la Historia (STS/yksinkertaisesti tarina) -koulutuksen. Tämän peruskurssin kuulumisia voit kerrata täältä.

STS-Jatkokurssi Bellavistassa toteutui lyhyellä varoitusajalla paikalle kutsutun Dan McDonoughin johdolla.

Tänä vuonna saimme Bellavistaan STS-jatkokurssin, jonka jälkeen veimme menetelmän Imbaburan vuorille. Ohessa Suomen Viikkolehden (25.4.2018) julkaisema artikkeli näistä koulutuksista.


Haasteilta ei tänäkään vuonna vältytty - kouluttajamme Bryan estyi saapumasta paikalle, majoituksen ja ruokailun järjestäminen vuoristossa oli hankalaa, ulkomaalaiset kouluttajat joutuivat matkustamaan epämukavasti julkisella liikenteellä, yhden jatkokurssilaisemme vauva syntyi ennenaikaisesti keskelle viidakkoa, ja Ramiro-pastorimme joutui viemään lapsen äidin kaupungin sairaalaan, kurssin vielä jatkuessa.

Kansain- ja kulttuurienvälisessä kouluttajatiimissämme olivat edustettuina Ecuadorin viidakko- ja vuoristokichwat, Paraguay, Yhdysvallat, sekä Suomi.
Vuoriston uskovien vakuuttaminen koulutuksemme hyödyllisyydestä oli vaikeaa, ja juuri siksi tuntuikin niin hyvältä kuulla kurssin päätyttyä, että he halusivat kääntää kaikki STS-materiaalit kichwaksi ja järjestää jatkokoulutuksen seurakunnassaan tulevana vuonna.

   




Myös viidakon veljet ja sisaret ovat rohkaistuneet tämän meille kaikille uuden Raamatun opiskelumenetelmän käyttöön. Lauantaisin, aamuvarhain, olemme alkaneet kokoontua Bellavistan kodeissa juomaan yhdessä guayusa-teetä ja keskustelemaan Raamatun kertomuksista. Lauantai-iltaisin opettelemme ja analysoimme kertomuksia seurakunnassa - pyhäkoulunopettajat saavat siitä eväitä sunnuntaita varten, muut seurakuntalaiset tulevan viikon kohtaamisiin.

Lauantai-illan kristittyjen yhteisessä jumalanpalveluksessa, Punguhuaicon kichwa-seurakunnassa, musisoimme yhdessä viidakon ja vuoriston uskovina.

Levitköön Jumalan Sana kyliin ja koteihin!

Teksti ja kuvat: Hanna Eriksson

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Kushimi - Jippii!-laulut soivat kichwaksi



Joulukuussa 2016 kirjoitin tässä blogissa:
"Jippii-kuoro jatkaa viikoittaisia harjoituksiaan Bellavista Altassa,
ja tulevana vuonna pyrimme aloittamaan lapsikuoron toiminnan
myös parissa muussa kichwa-kylässä."
Suunnittelimme, uskossa, Jumalan rakkaudesta ja sen välittämisestä kertovien lastenlaulujen kääntämistä ja äänittämistä viidakkokichwan kielelle. Emmepä silloin tienneet, että Jippii! tulisi vuoden 2017 aikana leviämään ainakin 14 kichwa-kylään. Emme voineet aavistaakaan, kuinka Jumala käyttäisi näitä lauluja, jotta Hänen valonsa leviäisi kyliin ja koteihin, joihin meillä ei perinteisen seurakuntatyön menetelmin olisi ollut mitään asiaa. 

Jumala kuitenkin tiesi meitä paremmin ja rakkaudessaan avasi ovet juuri näihin kyliin. Kävipä jopa niinkin, että Jippii! -kuorotoiminta ei vain suostunut käynnistymään Bellavista Altan kylässä, jossa teemme seurakuntatyötä. Niinpä sain mahdollisuuden tehdä työtä naapurikylässä, jossa ei vielä ole montaakaan uskovaa perhettä.

Rukullaktan seudulla avain toimintaan oli suomalainen nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Sebastian, joka oli luonamme vapaaehtoistyössä alkuvuodesta 2017. Saimme luvan leikittää ja laulattaa lapsia Rukullaktan kylissä. Näin luotiin kestävä yhteys ja luottamus lapsiin ja heidän vanhempiinsa.

 Kichwan kielessä ei ole huuto- tai kysymysmerkkejä, mutta lasten into välittyy myös ilman niitä. Kichwan kielinen vastine Jippii!  -sanalle on Kushimi – ilo. Sitä tämä Jippii-hanke on meille näinä kuukausina todellakin tuonut.


Helmikuussa 2018 äänitimme yhden espanjan kielisen ja yhdeksän viidakkokichwan kielistä Jippii!-laulua Pastazan Shellissä, kristillisen Radio Interoceánican studiolla. Mukana oli 13 lasta kuudesta eri kichwa-kylästä. Sunnuntain jumalanpalveluksessa lapsikuorossa lauloivat myös paikallisen Sacha Runan kichwa-kylän lapset!

Äänitysleirin logistiikka oli suuri haaste, mutta siitäkin selvittiin. Meitä siunattiin jopa uskovalla bussikuskilla, ja Sacha Runassa palveleva Bezemerin lähettiperhe majoitti ja ruokki meidät kodissaan, kun auttamaan lupautuneille henkilöille tuli esteitä. Eikä leiristä ja äänityksistä olisi tullut mitään ilman Bellavista Altan seurakunnan Ramiroa ja Ginaa, tai Suomen Jippiimission Outia ja Henrikiä. Kaikkia tarvittiin!



Kushimi-leirimme huipentui Pueblo Kichwa de Rukullaktan auditoriossa järjestettyyn konserttiin. PKR:n presidentti oli paikalla, samoin osa lasten vanhemmista ja sisaruksista. Tahdomme järjestää paremmin mainostetun konsertin sitten, kun Kushimi-äänite julkaistaan, mutta jo tämä lyhyellä varoitusajalla organisoitu tilaisuus oli mieleenpainuva. Lasten kichwankielinen laulu vakuutti kuulijat, ja myös sanoma Jumalan rakkaudesta otettiin hyvin vastaan. Lopuksi nuori Gina rukoili alueen kylien ja päättäjien puolesta, pyytäen heille viisautta itse Jumalalta. Tuo rukous kuultiin varmasti!


 Leiriläisemme saivat kotiinviemisiksi isot kuvaraamatut. Lahja oli mieluinen ja Raamatun tarinat ovatkin nyt tulleet tutummaksi kodeissa ja myös lasten kouluissa. Erään tytön isäkin oli jo ollut Jumalan puhuttelussa. "Tyttäreni toi kotiin ison Raamatun, ja hän lukee sitä siellä. Hän sanoo minulle, että minunkin pitäisi jättää juominen ja seurata Jumalaa. Nyt Jumala on osoittanut minulle syntini."


Perinteisten CD-levyjen lisäksi suunnitelmissamme on hankkia myös aurinkopaneelilla latautuvia MegaVoice-laitteita, jotka toimivat kaukaisissakin viidakkokylissä. Aiomme tallentaa laitteelle viidakkokichwan kielisen Uuden Testamentin, Raamatun päätapahtumat kertovan Jumalan Tarinansekä tuoreet Jippii!-laulumme. Rukoilethan kanssamme, että Jumalan Sana saisi levitä ja tuoda mukanaan todellisen muutoksen ja vapauden!

Kuvat: Outi Rossi ja Hanna Eriksson
Teksti: Hanna Eriksson