 |
| Artikkeli Suomen Viikkolehdessä 39/2017 |
Kichwan kielinen Jippii! – tai voisinpa sanoa jopa Jippii! Latinalainen Amerikka – on ollut alusta alkaen ihmettä ja Jumalan yliluonnollista toimintaa. Alku oli vaatimaton: pieni kichwa-poika, joka lauloi mielellään hänelle opettamiani espanjan kielisiä Jippii!-lauluja. Se, että lauluja käännettäisiin viidakkokichwan kielelle ja äänitettäisiin lasten kanssa, ja että saattaisimme julkaista CD-levynkin, kaikki se tuntui täydeltä mahdottomuudelta. Muistan useammankin kerran huokaisseeni Jumalalle: auta Sinä, minä en osaa enkä voi. Ja hän on todellakin sen tehnyt!
Toihan se Kushimi-hanke aika paljon päänvaivaa. Piti etsiä tarjouksia, yhteistyökumppaneita, tehdä anomuksia, kulkea syrjäisissä kichwa-kylissä jalan, bussilla tai autolla, uskaltautua tekemään monia asioita, joita en ollut koskaan aikaisemmin tehnyt, kuten nyt vaikkapa opettamaan lapsille kichwan kieltä ja laulamista ja johtamaan kuoroa.
Ja sitten Jumala lähetti meille apujoukkoja! Viimeiset kuoroharjoitukset järjestin yhdessä tiimin kanssa. Ramiro-pastorimme teki kuvituksen esiintymispaitoihin ja levyn kanteen. Ystäväperheeni koristeli auditorion. Pakollinen autokorjaamoreissukin johti siihen, että kohtasin Tenassa virkamiehen, joka kustansi Kushimi-cd:t alueemme opettajille – ja pääsinpä radioonkin mainostamaan tulevaa Kushimi-konserttia!
Eräs veli sanoi, että me kyllä tarvitsisimme pikkubussin Kushimi-kuorolaisten kuljettamiseen. Taivaan Isä onkin tähän mennessä järjestänyt ilmaiseksi käyttöömme jo kolme keltaista Kushimi-bussia kuskeineen päivineen!
Kushimi-julkaisukonserttiin Rukullaktan auditoriossa osallistui kolmisenkymmenentä kuorolaista 8 eri kichwa-kylästä. Kaksi tyttöä saapui paikalle kävellen tunnin ajan viidakon halki, ja olipa kuorossamme myös kolmen lapsen venezuelalainen vahvistus! Tätä kirjoitettaessa nämä kauimpaa tulleet lapset ovat jo kotonaan ja opettavat naapureilleen espanjan kielisiä ¡Yupi!-lauluja.
Konsertissa saimme kuulla Värilaulun myös alkuperäiskielellä, suomeksi. Vuoristosta, Imbaburan maakunnasta saapuneet ystävämme puolestaan musisoivat omalla kichwan murteellaan ja taisivatpa viedä mukanaan kotiin myös kipinän vuoristokichwan kielisestä Jippii!-lapsityöstä. Konsertti huipentui yllättäen Uusien Testamenttien jakeluun – sen päiväinen bussikuskimme kuuluu Gideon-järjestöön!
Espanjan kielisen Amerikan Jippii!-työ lähti liikkeelle Napo-jokivarresta, Bellavista Altan kichwakylästä. Bellavistan lapset lauloivat konsertissa muutaman laulun pienemmällä porukalla.
Konsertin jälkeisenä sunnuntaina matkustimme Papankun kylään, jossa emme aiemmin ole tehneet hengellistä työtä. Rukullaktan seudun, Napo-jokivarren ja Venezuelan Jippii-kuorolaiset kertoivat yhdessä Jumalan valmistamasta tiestä taivaaseen Papankun lapsille ja aikuisille. Tämä oli varmasti kaikille suuri elämys. Suurin osa yleisöstä oli lähikylistä jalkapalloa pelaamaan saapuneita perheenisiä. "Sateen sattuessa" konserttitilamme ikkunat täyttyivät uteliaista jalkapalloilijoista!
Tuoreet Kushimi-levyt eivät ehtineet julkaisukonserttiin, eikä pyykkikonekaan ollut heti sen jälkeen käytettävissä. Niinpä paluutani arkeen rytmitti Jippii-nyrkkipyykki ja polkupyörä-ajelu Kushimi-kuorolaisten kyliin, jossa vierailin kodeissa ja luovutin omat cd-levyt nuorille artisteillemme. Sain rukoilla ja siunata lapsiamme ja myös heidän vanhempiaan, sekä rohkaista heitä jatkamaan kokoontumisiaan musiikin ja Jumalan Sanan parissa.
Seuraavalla viikolla sainkin puhelun pieneltä Erikalta, joka kertoi läheisten kylien lastenkin toivoneen pääsyä Kushimi-kuoroon. "Opeta sinä heitä", saatoin vain sanoa nyt, kun kotimaan kauteni lähestyy. Varjelkoon Jeesus näiden lasten uskon ja antakoon sen kasvaa ja levitä niin, että Kushimi – todellinen ilo ja rauha – voi saapua jokaiseen kotiin ja kyläyhteisöön!
Kuvat: Toni Wentin, Anna Ylimäki-Wentin, Hanna Eriksson
Teksti: Hanna Eriksson
