Jouluiloa kichwa-kylissä

Tämä vuosi on ollut sillä tavalla siunattu, että olemme saaneet tehdä työtä monella rintamalla – ei vain jokivarressa, Bellavistan Altan kylässä, palvellen neljän eri kichwa-kylän väkeä,

tai vuoristossa, Imbaburan provinssin uskovia rohkaisten,

vaan myös Rukullaktan seudulla, jossa allekirjoittaneen epäviralliset kieli- ja kulttuuriopinnot ovat melkein huomaamatta muuttuneet laajaksi lapsi- ja musiikkityöksi!

Kuvia klikkaamalla näet ne suurempina.

Valmistauduimme jouluun pussittamalla valtavan määrän makeisia
ja painattamalla uskosta lasten kielellä kertovia Jippii-kirjasia.
Molemmat ilahduttivat kylien lapsia ja aikuisia!

Kiitämme monista ecuadorilaisista ja ulkomaalaisista ystävistä, jotka ovat tukeneet meitä työssämme. Nyt, vuoden jo pian päättyessä, iloitsemme siitä, että myös meidän oma väkemme, uskovat kichwa-intiaanit, ovat kasvaneet vastuuseen lähimmäisistään ja Jumalan valtakunnan työstä.

Joulunalusviikolla saimmekin toteuttaa ensimmäisen "kichwa-aktiomme"! Veimme jouluiloa kisailun, laulujen, draaman ja Hyvän Sanoman muodossa viiteen eri Rukullaktan seudun kichwa-kylään, sekä tietenkin myös jokivarteen, jossa juhlimme joulua yhdessä seurakuntamme ja kummilapsihankkeemme väen kanssa.

Lähetysmatka viidakon uumeniin on vasta alkanut – kumisaappaat ovat vielä puhtaat! ;)

Kaikki halukkaat pääsivät osallistumaan leikkimielisiin kilpailuihin,
joissa tarvittiin niin sinnikkyyttä kuin yhteistyötaitojakin!

Välillä istuttiin alas ja opittiin joulun sanomasta
laulujen, keskustelun ja näytelmän keinoin.

Bellavista Altan seurakunnan joulukirkossa
pääsimme seimen äärelle yhdessä paimenten kanssa.

Jokivarressakin pelailtiin ja saatiin jouluiloa myös kotiin vietäväksi!

Bellavista Altan seurakunnan vastuunkantajia – muistathan meitä rukouksissasi!

Minua kosketti tällä viikolla eniten kichwa-ystäviemme ilo palvella ja laittaa itsensä likoon, sekä rakkaus aivan tuntemattomia ihmisiä ja kyläyhteisöjä kohtaan. Kylissä esittelin nämä ystäväni perheenjäseninäni, jonka jälkeen pohdimme yhdessä, miten se on mahdollista – olemmehan syntyneet aivan eri puolilla maailmaa. Ajatus siitä, että Jumala on Isämme, oli pysäyttävä. Miksi emme siis rakastaisi saman Isän tekemiä ihmisiä, tuntemattomien polkujen takana asuvia, jotka eivät vielä Häntä tunne?

Koskettavaa oli myös huomata, että jokivarressa, Bellavistan seudulla, saamme jo nauttia monenlaista Jumalan siunausta, josta on edelleen suuri puute muilla alueilla.

Tahdomme tulevanakin vuonna palvella, yhdessä, Herraamme ja Hänen luotujaan, siellä missä meitä eniten tarvitaan! KIITOS, että olet mukana toteuttamassa tätä suurta tehtävää.

Siunattua joulun aikaa ja uutta vuotta 2018!

Kichwa-ystäviemme puolesta,

Hanna Eriksson